keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Hius ja sen rakenne



Mikä hius on? 

Hiukset ovat karvoitusta päälaen alueella jotka suojaavat päätä kolhuilta ja auringon UV-säteilyltä. Kylmällä säällä hiukset estävät lämmön haihtumista pään kautta. 


Hiuksen elinkaari

Ihmisen päälaen alueen karvoitusta kutsutaan hiuksiksi ja kasvojen alueella kasvaa partakarvat. Ihmisen hiuspohjan alueella kasvaa keskimäärin 100 000 hiuskarvaa. Miehen parrassa on 7000-15 000 karvatuppea. Hiusten kasvun tiheys on erilainen pään eri osissa. Kasvutiheys on harvempi hiusrajoilla ja niskassa, päälaen alueella karvoitus on tiheämpi. 

Hiusten kasvussa on kolme vaihetta, joiden aikana hius syntyy, lopettaa kasvunsa ja irtoaa. Tätä kutsutaan hiuksen elämän kaareksi. Vanhuusiässä hiuksissa lähtee enemmän kuin nuorena. Hiukset  eivät irtoa kausittain, vaan hiuksia irtoaa läpivuoden tasaisesti. Hiusten pituus, vahvuus ja määrä johtuu perintötekijöistä, rotuominaisuuksista, sukupuolesta ja ihmisen iästä. 


1.Kasvuvaihe eli angeenivaihe:

Hiuksen kasvuvaihe kestää kahdesta kuuteen viikkoa, mutta se lyhenee ihmisen ikääntyessä.  Uusi hius kasvaa n. 1cm kuukaudessa. Nuorilla hiukset voivat kasvaa jopa metrin mittaiseksi, mutta tähänkin on rotu/perinnöllinen vaikutus. Normaalisti 85-90% hiuksista on kasvuvaiheessa. 
2.Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe eli katageenivaihe:
Siirtymävaihe kestää 1-3viikkoa, jona aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakautumisen myötä. Karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravinnon lähteistä. Hius ei irtoa lepovaiheessa ilman mekaanista rasitusta. Siirtymävaiheessa on n.1%hiuksista. 
3.Lepovaihe eli telogeenivaihe: 
Lepovaihe kestää 2-4 kuukauteen. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Lepovaiheen loppupuolella hiusnystysty alkaa kehittämään uutta hiusta ja hiuksen kiertokulku alkaa alusta. Lepovaiheessa yhtäaikaa on on.10-15% hiuksista. 





Normaalisti hiuksia irtoaa päivittäin 50-100. Normaalia runsaampi hiusten lähtö on merkki häiriöstä hiuksen elinkaaressa. 

Häiriötä hiuksen elinkaaressa voivat aiheuttaa :

-sairaudet 

-heikentynyt yleiskunto 
-elimistön tulehdukset 
-lääkitys 
-jatkuva stressi 
-raskaus 
-mekaaninen vaikutus  

Joskus elimistön muutostilojen, kuten hormonaalisten muutosten seurauksena suuri määrä hiuksia saattaa olla lepovaiheessa samaan aikaan, jolloin hiustenlähtö on normaalia runsaampaa. Esim. vuodenaikojen vaihtelut saattavat aiheuttaa hiusten uusiutumista. Elimistömme reagoi ilmaston ja valon määrän muutoksiin muuttamalla hormonaalista tai aineenvaihdunnan toimintoja. Näihin elimistön muutostiloihin saattaa liittyä tilapäistä hiustenlähtöä. Mekaanisen rasituksen kuten pesun tai voimakkaan harjaamisen, yhteydessä hiuksia irtoaa yleensä runsaammin. hiuspohjan hilseily tai tulhedustilat, sinkin puute (hyviä sinkin lähteitä:osterit, vehnänalkio, maksa, liha, ravut, pavut, tumma suklaa, pähkinät ja ruislese), kilpirauhassairaudet, erilaiset lääkkeet kuten e-pillerit ja syöpähoitoon käytetyt solusalpaajat, voivat myös aiheuttaa hiustenlähtöä tai kaljuuntumista.  Myös niukka dieetti tai laihduttaminen saattavat aiheuttaa hiustenlähtöä. 





Tilapäinen hiustenlähtö ilmenee hiusten harvenemisena tai lähtönä kauttaaltaan. Usein ihmiset eivät osaa etsiä vastausta hiusten lähtöön lähimenneisyydestä vaan yhdistää ongelman nykyiseen elämän tilanteeseen tai elimistön muutoksiin. Elimistö sopeutuu muuttuviin tilanteisini viiveellä, joten esim. sairauden aiheuttama hiustenlähtö ilmenee vasta myöhemmässä vaiheessa. 


Avuksi tilapäiseen hiustenlähtöön on olemassa hiustenhoitosarjoja (Biosystem), jotka vilkastuttavat pintaverenkiertoa ja pitävät yllä hiuspohjan normaaliflooraa.  Hiusten lähdön seurannassa tulisi olla kärsivällinen ja muistaa, että syyt ovat vaikeasti selvitettävissä ja prosessi on monimutkainen. Hoitojen näkyvien vaikutusten odottaminen voi usein tuntua tuskallisen pitkältä. Hiusten lähdön syy on yleensä elimistön toiminnoista lähtevä ja sisäsyntyinen, jolloin tuloksia ei voida ennustaa ja niihin on vaikeaa vaikuttaa elimistön ulkopuolisilla hoidoilla. Kun hiusten lähtöä on jatkunut pitkään selkeästi yhdellä hiuspohjan alueella voidaan puhua kaljuuntumisesta




Perinnöllinen hiustenlähtö eli androgeeninen alopecia 



Androgeeninen alopecia on niin sanottu miespuolinen kaljuuntuminen ja se on yleisin kaljuuntumisen syy. Miespuolisen kaljuuntumisen syynä on elimistön testosteronitason korkeus tai kehon herkkyys testoseronin haittavaikutuksille. Androgeeninen hiustenlähtö on yleisempää valkoisille ihmisroduille ja se voi alkaa milloin tahansa 12-40-vuoden iässä. Kaljuuntumisen alkaessa hiusten kasvuvaihe lyhenee, hiukset heikkenevät ja lopulta lakkaavat kasvamasta kokonaan. Kaljuuntumisen aiheuttaa miessukupuolihormoni, joten naisille periytyvä voimakas hiustenlähtö ei ole niin yleistä ja antaakin aiheen hormonitutkimuksille. Naisilla hiustenlähtö ilmenee keskijakauksen ja päälaen alueen hiusten harvenemisena. Vaikka kaljuuntumisen aiheuttaa miessukupuolihormoni niin kaikki miehet eivät kaljuunnu.


''Miestyyppinen kaljuuntuminen (alopecia androgenetica) alkaa ohimoilta tai päälaelta. Hiukset harventuvat hiljalleen niin, että lopulta koko päälaki on kalju.''
Lähde


Hiuksen rakenne ja kerrokset 



Hius koostuu kuolleista ja kovettuneista soluista eli keratiinista. Hius muodostuu ja kasvaa karvatupen eli follikkelin suojaamana. Karvatuppi kulkee dermiksestä epidermiksen läpi ihon pintaan. Se on n. 3-5mm pituinen, kalvojen muodostama pussi, jonka seinämät muodostuvat epiteeli- ja sidekudoksesta, johon talirauhanen ja karvankohottajalihas ovat liittyneet. Karvatupen pohjaosaa nimitetään hiusnystyksi (papilla), josta hius syntyy jatkuvan solunjakautumisen seurauksena. Hiusnystyn pinta on muodostunut epidermiksen tyvisolukerroksen solujen kaltaisesta solukosta. Hiusnystyn sisällä on hiussuonisto, joka kuljettaa ravinteikasta ja hapekasta verta soluille. Hauraat  ja pehmeät Helen ja Huxleyn kalvot ympäröivät hiusnystyä ja suojasavat hiuksen ihonalaista osaa, hiusjuurta. 

Hiuksen pehmeät  ja pyöreät alkusolut muodostavat hiusnystyn pinnalla hiusjuuressa. Hiusnysty tuottaa koko ajan uutta solukkoa, joka työntää jakautuvaa solukkoa ylöspäin hiussipuliin (bulbi).Solut litistyvät menttävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Karva alkaa muodostua hiussipulissa. Sen mukaan, missä kohti hiusnystyä solu on syntynyt, se muuttuu pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi. Tätä prosessia kutsutaan sarveistumiseksi eli keratinisoitumiseksi.  Soluväliaine eli hyaliini pitää keratiinisolut kiinii toisissaan ja sitoo vettä hiuksiin.



Hiuksen  ihonpäälliset kerrokset ovat suomu- eli pintakerros (kutikulla) ja kuitukerros (kortex) sekä ydinkerros (medula) jota hiuksessa ei aina ole. Värin hiuksille antaa pigmenttisolut, jotka ovat hiuksen kahdessa sisimmässä kerroksessa. Suomukerros koostuu levymäisistäkeratiinikuiduista, jotka päällekkäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan. Hiuksessa on keskimäärin 6-10 suomukerrosta hiuksen paksuuden mukaan. Mitä paksumpi hius on sitä enemmän siinä on suomukerroksia. Suomukerros on väritön ja läpikuultava ja siinä on vettä ja likaa hylkivä pinta. Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu hiuksen pinnan kiilto. Vanhetessa hiukset muutuvat rosoreunaisemmaksi ne muuttuvat kulumisen vuoksi.  



Hiuksen kerrokset






Hiuksen vahingoittuminen


Hius kuivuu, kun mekaaninen rasitus, kuten harjaaminen, kuuma ilma tai rauta ja kemialliset käsittelyt kuluttavat suomuisen pinnan rakennetta ja liuottavat sekä kuivattavat sitä tiiviisti yhdessä pitävää solujen väliainetta. Näiden käsittelyjen seurauksena hiussuomujen reunat nousevat irti pinnastaan ja hiukseen muodostuu aukkoja eli hius huokoistuu epätasaiseksi. Epätasaiselta pinnalta valonsäteet eivät heijastu tasaisesti, jolloin hius näyttää kuivalta ja vahingoittuneelta. Parturikampaaja voi auttaa tälläisessä tilanteessa oikealla  hoidolla, joka on korjaava tai jälleenrakentava. Kaksihaarainen hius on vaurioitumisen seurauksena pituussuuntaisesti haljennut hius, jonka saa korjattua leikaamalla pois. Vaurio voi syntyä mistä tahansa voimakkaasta kemiallisesta tai mekaanisesta käsittelystä sekä kuivuudesta.


Hiusten vahingoittumis asteet.


Hiusten rakenneaineet 





Hius on biologinen polymeeri, joka koostuu 80% keratiiniproteiinista ja 10-15% vedestä.

5-10% muista aineita, kuten pigmenteistä,mineraaleista sekä rasvoista.
Normaaleiden ja terveiden hiusten pH arvo on noin 4.5-5.5 ja siksi hiuksia pidetään aavistuksen happamina.


Hiuksille tärkeät vitamiinit. 


A-vitamiini
Toimii antidoksitanttina sekä auttaa tuottamaan tervettä talia. Päänahka tarvitsee luodakseen uusia ja terveitä hiuksia. Antaa hiuksille kiiltoa. (Hyvät A-vitamiinin lähteet: turskassa, traanissa, maksapasteijassa, maitotuotteissa, keltuaisessa, karotenoidi-muodossa porkkanoissa, keltaisissa hedelmissä, bataatissa, punakeltaisissa vihanneksissa.)
E-vitamiini
Lisää kehon hapensaantia, joka tehostaa hiusten kasvua. E-vitamiinia tarvitaan päänahan lujittamiseksi. (Hyvät E-vitamiinin lähteet: värikkäät hedelmät hedelmät ja kasvikset, esimerkiksi punainen paprika, vihreät lehtivihannekset, kuivatut aprikoosit, kasvisöljyt, täysjyvät, vehnänalkiot ja -leseet, pehmeä kasvimargariini, pähkinät ja siemenet.)
B3-vitamiini
Tehostaa verenkiertoa päänahassa. Parantaa päänahan kuntoa sekä auttaa kasvattamaan hiuksia. Vähentää hiustenlähtöä. (Hyvät B3-vitamiinin lähteet:maksas, liha, kala maito, muna, kokojyväviljat ja pähkinät.)
B5-vitamiini
Vähentää hiustenlähtöä ja hidastaa hiusten harmaantumista. Saa hiukset kasvamaan nopeammin. (Hyvä B5-vitamiinin lähteet: muna, maksa, hiiva, juusto, vihannekset, palkokasvit ja kokojyväviljat.) 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti