Tyviväri

Lähtökohta ja väri

Asiakkaan tyvessä oli n. 3cm alueella omaa väriä 8N , pituudessa oli 2N ja latvassa 1N. 

Hius on lasimainen ja helposti takkuutuva, latvoissa happivaurioita. 

Asiakkaan toiveena on saada myöhemmin vaalean ruskeat hiuksen, joten tyveen valittiin väriksi 4N ja 3% hapete. Sekoitussuhde oli 1:1 30ml 4N + 30ml hapetetta.

Asiakkaan ja itsensä suojaaminen

Ennen värin levitystä asiakas tulee suojata kapalla ja niskaliinalla. Kapan päälle tulee laittaa värinsuoja liina jos hiukset yltävät kapanpäälle. 

Kampaajalla on hyvä olla essu tai työtakki mieluiten molemmat ettei vaatteisiin sotkeudu väriä. Hanskat ovat pakolliset.

Värinlevitys

Värin levitys tehtiin ristipäänjako värjäysmenetelmällä. Ensin väri levitettiin ristipäähän n. 5cm alueelle. Sen jälkeen siirryttiin takaosaan, jossa edettii n. 1cm paksuisilla osioilla jotta väristä tulisi mahdollisimman tasainen. Takaosan jälkeen siirryttiin pään etupuolelle ja sekin värjättiin 1cm paksuisilla osioilla. Lopuksi väri laitettiin huolellisesti hiusrajoihin ja tämän jälkeen puhdistettiin iholle mennyt väri pois ettei ihoon tartu väriä.

 

 Värin annettiin vaikuttaa 30 minuuttia, jonka jälkeen väri pestiin pois ensin emulgoiden ja sen jälkeen käyttäen Paul Mitchell Color care shampoota ja hoitoainetta. MUISTA HANSKAT!

ENNEN                                  JÄLKEEN

Vaalennuskäsittelyt

Vaalennus

Kun puhutaan hiusten vaalennuksesta on kyseessä käsittely, jossa hiuste omia tai keinotekoisia väripigmenttejä vaalennetaan. Toiminta periaaate on sama kuin hapetevärjäyksissä, mutta poikkeuksena on ettei hiukseen muodostu uusia pigmenttejä. 

Vaalennus on voimakas käsittely ja siihen tarvitaan kaksi tuotetta. Vaalennusjauhe tai voide ja hapete (6%, 9%). Hapete sisältää vetyperoksidia ja vaalennusaine  persulfaatteja sekä ammoniakkia. Vetyperoksidi ja persulfaatit luovuttavat happea ja ovat yhdessä tehokkaampia kuin kumpikaan erikseen. Ammoniakki toimii vaalennusprosessin katalyyttinä eli se nopeuttaa vaalentumista. 

Vaalenevien pigmenttien määrä riippuu hapetteen voimakkuudesta ja vaikutusajasta, joka vaihtelee 5-50 minuuttiin. 

Vaalennuksella voidaan saavuttaa, jopa 7 asteen vaalennusteho. 

Halutessa hiuksiin voidaan lisätä, jokin muu vivahde jolloin ne täytyy värjätä. 3% hapete riittää.

Milloin vaalennus tehdään?

 Vaalennus tehdään, kun halutaan vaalentaa hiuksia 3-7 astetta tai, kun halutaan intensiivinen väri. 

Hiuksen vaalenemisen eteneminen

Värimassassa oleva hapete avaa hiussuomut ja alkaa vaalentamaan hiuksen luonnonväriä eli melaniinia. Melaniini depolymeroituu pieniksi molekyyleiksi. Happi, jota tarvittiin melaniinin muodostamiseen tekee nyt päinvastoin se katkaisee melaniinia koossa pitäviä sidoksia, jolloin melaniini pilkkoutuu vaaleammiksi tai värittömiksi yhdisteiksi. 

Tummien hiusten vaalentaminen: 

ruosteenpunainen → oranssi → keltainen → vaale 

(vaaleusaste riippuu lähtökohdan valööristä, vaikutusajasta ja hapetteesta) 

Vaalenruskeista vaalentaminen: 

 oranssi → keltainen → vaale 

Vaaleat hiukset:

Vaalenevat helposti 

Vaalemmaksi värjääminen

Vaalemmaksi värjäämisessä ei käytetä vaalennusjauhetta vaan erikoisvaalennus väriä ja hapetetta. 

Vaalemmaksi värjäämisellä voidaan saavuttaa korkeintaan n. 4 astetta.

Kun hiukset värjätään vaalemmaksi, hiuksiin siirtyy vaalennuksen lopussa keinotekoinen pigmentti.

Vaalentamiseen vaikuttavat seikat

Hiusten paksuus

Ohut hiuslaatu vaalenee helposti 

Peksu/sitkeä hiuslaatu vaalenee hitaasti 

Hiusten kunto

Jos hiuksia on värjätty aikaisemmin ja niissä on keinotekoisia pigmenttejä hiuksia EI saada vaalemmaksi vaaleammaksivärjäys menetelmällä. Keinotekoiset pigmentit saa poistettua vain valkaisu-, vaalennuspesu- ja värinpoisto menetelmällä. Jos hius on värjäämätön niin se voidaan värjätä vaaleammaksi. 

Hiusten harmausaste

Vaaleammaksi värjäys;jos hiuksessa on ''valkoista'' tulee vertailuväriä laittaa värimassaan värjäyksen yhteydessä. Näin saadaan ahiukseen tarpeeksi värinmuodostajia.  

Asiakkaan ihon ja silmien väri

Tavoitteena on väriharmonia. 

Asiakkaan toivomus

Asiakkaan kanssa on hyvä keskustella jatkokäsittelyistä niiden tiheydestä ja, että hiusten vaalentaminen on aina pysyvä eli tulee tyvikasvu.

Valo ja väri

Mitä valo on?

Valo on sähkömagneettista säteilyä, joka etenee aaltoliikkeenä ja hyvin nopeasti n. 300 000 kilometriä sekunnissa.  Ihminen kykenee näkemään vain n. 380 - 750 THz eli 400 - 700 nm sähkömagneettisen säteilyn. Tämä on pieni osa kaikesta sähkömagneettisesta säteilystä.

Tärkeimpiä aallonpituusalueita Lähde

Spektri ja väri

Jolkaisella värillä on oma taajuuntensa ja ihminen havaitsee nämä taajuudet näkyvän valon alueella eri väreinä.

Taajuuksia ja aallonpituuksia vastaavat värit. Lähde

Väriympyrä

Normaalisti säteily ei sisällä vain yhtä aallonpituutta vaan aallonpituuksien spektrin eli kirjon. Auringon valkoinen valo sisältää kaikki näkyvän valon spektrin taajuudet. Värit muodostuvat siitä, että kaikki kappaleet imevät osan säteilystä ja heijastavat siitä vain tietyt aallonpituudet. Esim. punaiset omenat heijastavat auringonvalosta vain punaiset aallonpituudet, muttei muita näkyvän valon taajuuksia ja tästä johtuu omenan punainen väri.  

Lähde

Vihreä kappale

Keltainen kappale

Valkoinen ja musta kappale

Näköaistimuksen synty

Näköjärjestelmä toimii hermostossa visuaalisten ärsykkeiden vastaanottajana ja tulkitsijana. Se tulkitsee näkyvän valon antamaa informaatiota ensin silmän verkkokalvolla, jossa siitä muodostuu ylösalaisin oleva kuva. Näköhermoa pitkin etenevä impulssi synnyttää ensin näkökaavakuvan aivokuoressa, sitten aivot rakentavat visuaalisen havainnon kehon ympäristöstä. Näkö on kaukoaisti eikä vaadi fyysistä kosketusta kohteeseen. Visuaalinen järjestelmä rakentaa kuvan kolmiulotteisesta maailmasta.

Väriaisti ja värisokeus

Näköelinten kykyä aistia eri aalloinpituuksien aiheuttamat aistimuserot eri väreinä kutsutaaan väriaistiksi. Valo aistitaan verkkokalvon tappisoluissa. Jos jokainen  tappisolu ärtyy valosta on valo tällöin vakoista tai harmaata. 

Väsisokeus tarkoittaa sitä, että ihminen ei kykene näkemään tai erottamaan tiettyjä värejä. Värisokea ihminen näkee vain värin tummuuden ja valon välittämän visuaalisen informaation. Tämä johtuu siitä, että heiltä puuttuu osa verkkokalvon väriärsytyksiä vastaanottavista näkösoluista.

Valon heijastuminen

Valo heijastuu erilaisita pinnoilta eritavalla. Esim. terveet ja sileät hiukset heijastavat valoa paremmin, jolloin pinta näyttää kiiltävältä toisin kuin kuivan ja huonokuntoisen hiuksen pinta heijastaa valoa heikosti. 

A) Sileä ja terve hius B) Kuiva ja huonokuntoinen hius

Värien lajittelu

Kylmät värit

Kylmät värit ovat sinisiä, vihreitä, violetteja, harmaita ja mustia sävyjä. Tästä johtuen hiukset, joissa on kylmän sävy ovat hieman sinertäviä.

Lämpimät värit

Lämpimiä värejä ovat keltainen, keltaoranssi, oranssi, punaoranssi, punainen ja punavioletti. 

Neutraalit värit

Murretut värit

Murretut värit: syntyy sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä (murrettu= taitettu =varjostettu) 

Neutraalit värit

Pastellivärit

Pastellivärit ovat valööristeeltaan vaaleita ja niiden pohjana on yleensä valkoinen, joten nämä värit ovat hempeitä ja haaleita. 

Kylläisetvärit

Kylläisetvärit ovat intensiivisiä esim. kirkkaan punainen. 

Väriaine on aine, joka värjää. 

Sävy on värin sijainti spektrissä

Vivahde on hienokseltaan erottuvasävy