Mitä valo on?
Valo on sähkömagneettista säteilyä, joka etenee aaltoliikkeenä ja hyvin nopeasti n. 300 000 kilometriä sekunnissa. Ihminen kykenee näkemään vain n. 380 - 750 THz eli 400 - 700 nm sähkömagneettisen säteilyn. Tämä on pieni osa kaikesta sähkömagneettisesta säteilystä.
 |
| Tärkeimpiä aallonpituusalueita Lähde |
Spektri ja väri
Jolkaisella värillä on oma taajuuntensa ja ihminen havaitsee nämä taajuudet näkyvän valon alueella eri väreinä.
 |
| Taajuuksia ja aallonpituuksia vastaavat värit. Lähde |
 |
| Väriympyrä |
Normaalisti säteily ei sisällä vain yhtä aallonpituutta vaan aallonpituuksien spektrin eli kirjon. Auringon valkoinen valo sisältää kaikki näkyvän valon spektrin taajuudet. Värit muodostuvat siitä, että kaikki kappaleet imevät osan säteilystä ja heijastavat siitä vain tietyt aallonpituudet. Esim. punaiset omenat heijastavat auringonvalosta vain punaiset aallonpituudet, muttei muita näkyvän valon taajuuksia ja tästä johtuu omenan punainen väri.
 |
| Lähde |
 |
| Vihreä kappale |
 |
| Keltainen kappale |
 |
| Valkoinen ja musta kappale |
Näköaistimuksen synty
Näköjärjestelmä toimii hermostossa visuaalisten ärsykkeiden vastaanottajana ja tulkitsijana. Se tulkitsee näkyvän valon antamaa informaatiota ensin silmän verkkokalvolla, jossa siitä muodostuu ylösalaisin oleva kuva. Näköhermoa pitkin etenevä impulssi synnyttää ensin näkökaavakuvan aivokuoressa, sitten aivot rakentavat visuaalisen havainnon kehon ympäristöstä. Näkö on kaukoaisti eikä vaadi fyysistä kosketusta kohteeseen. Visuaalinen järjestelmä rakentaa kuvan kolmiulotteisesta maailmasta.
Väriaisti ja värisokeus
Näköelinten kykyä aistia eri aalloinpituuksien aiheuttamat aistimuserot eri väreinä kutsutaaan väriaistiksi. Valo aistitaan verkkokalvon tappisoluissa. Jos jokainen tappisolu ärtyy valosta on valo tällöin vakoista tai harmaata.
Väsisokeus tarkoittaa sitä, että ihminen ei kykene näkemään tai erottamaan tiettyjä värejä. Värisokea ihminen näkee vain värin tummuuden ja valon välittämän visuaalisen informaation. Tämä johtuu siitä, että heiltä puuttuu osa verkkokalvon väriärsytyksiä vastaanottavista näkösoluista.
Valon heijastuminen
Valo heijastuu erilaisita pinnoilta eritavalla. Esim. terveet ja sileät hiukset heijastavat valoa paremmin, jolloin pinta näyttää kiiltävältä toisin kuin kuivan ja huonokuntoisen hiuksen pinta heijastaa valoa heikosti.
 |
| A) Sileä ja terve hius B) Kuiva ja huonokuntoinen hius |
Värien lajittelu
Kylmät värit
Kylmät värit ovat sinisiä, vihreitä, violetteja, harmaita ja mustia sävyjä. Tästä johtuen hiukset, joissa on kylmän sävy ovat hieman sinertäviä.
Lämpimät värit
Lämpimiä värejä ovat keltainen, keltaoranssi, oranssi, punaoranssi, punainen ja punavioletti.
Neutraalit värit
Murretut värit
Murretut värit: syntyy sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä (murrettu= taitettu =varjostettu)
Neutraalit värit
Pastellivärit
Pastellivärit ovat valööristeeltaan vaaleita ja niiden pohjana on yleensä valkoinen, joten nämä värit ovat hempeitä ja haaleita.
Kylläisetvärit
Kylläisetvärit ovat intensiivisiä esim. kirkkaan punainen.
Väriaine on aine, joka värjää.
Sävy on värin sijainti spektrissä
Vivahde on hienokseltaan erottuvasävy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti